Kyky oppia ja muuttua on finanssialan toimijan elinehto

Oppimisen integroiminen osaksi organisaation päivittäistä toimintaa on tehtävä nyt. Osaamisen kehittäminen on uuden teknologian hyödyntämisen edellytys. Paljon puhuttu tekoälykään ei pelasta tulevaisuudessa, jos sen jalostamaa tietoa ei osata tuoda osaksi arkea.

GDPR, PSD2, lohkoketju, kryptovaluutta ja ohjelmistorobotiikka. Finanssi- ja vakuutusalaa ravistelevat samanaikaisesti sekä alan uudet säädökset että digitaalinen murros. Pankkitoimiala on nyt todellisen murrosvaiheen kourissa.

Palveluiden ja organisaation päälle liimattu digitalisaatio ei riitä, kun samalle kentälle rientävät ketterät startupit, jotka kehittävät jatkuvasti lisää uusia teknologisia ratkaisuja ja toimintamalleja.

Digitalisaatio ei ylety finanssialan ydintoimintaan

Deloitten vuosina 2014–2016 tekemässä finanssialan tutkimuksessa 70 prosenttia vastaajista kertoi, että organisaation johdolla ei ole tarpeeksi taitoja digitaalisen murroksen hallitsemiseen. 90 prosenttia vastaajista puolestaan totesi, että digitaalinen murros uhkaa organisaation ydinliiketoimintaa.

Gartnerin 2017 CEO Survey: A Financial Services Perspective -tutkimuksen mukaan "digitaaliset pilotit eivät saavuta yrityksen ydintoimintaa, koska pilottien tuloksia ei joko osata tai haluta mitata."

Osaamisen puuttuminen selittää pelon digitalisaatiota kohtaan.

Finanssi- ja vakuutusalan yritysten elinehtona on kyky muuttua. Muutos tapahtuu uuden oppimisen kautta.

Muutostarve lävistää organisaation ja sen rajapinnat

Digitaalinen murros vaatii finanssialan toimijoilta investointeja sisäisiin toimenpiteisiin. Organisaatioiden kyky muuttua ja oppia uutta on avainasemassa digitalisaatioon tarttumisessa, ja näihin asioihin panostaminen nostaisi organisaation kilpailukykyä.

Työntekijöille, kuten asiakaspalvelijoille, koulutusta tulisi tarjota integroidusti työn lomassa. Tällöin puhutaan mikro-oppimisesta, joka tapahtuu aina oikeassa kontekstissa ja toteutetaan digitaalisen oppimisympäristön avulla.

Finanssialalla mallin omaksuminen on haastavaa, sillä yksilöllisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen vaatii infran, joka pystyy hyödyntämään dataa oppimisalustasta sekä keinoälyä ja koneoppimista. HR-yksikön resurssit ja osaaminen eivät yleensä riitä näin laajan datan pureskeluun.

Kenen tontille osaamisen kehittäminen kuuluu?

Koska kyse on liiketoimintamallin kehittämisestä, osaamisen kehittäminen kuuluu johdolle. Johdon tulee toimia myynnin, markkinoinnin, HR:n ja tietohallinnon kanssa yhteistyössä, jotta oppimisen mittaamisesta ja kehittämisestä saadaan olennainen osa liiketoiminnan kehittämistä.

Paine kehittää ja oppia on kova.

Sisäisen osaamisen kehittämisen lisäksi pankki- ja vakuutusalan toimijoiden vastuulla on uudistuvien säädösten myötä myös asiakkaiden ja sidosryhmien kouluttaminen. On vaikea löytää ihmistä, joka olisi perehtynyt vaikkapa vakuutussopimuksen yksityiskohtiin niin syvällisesti, että ymmärtäisi sen vaikutuksen omassa elämässään. Esimerkiksi keinoäly Watsonin avulla tapahtuva personoitu oppiminen voi mahdollistaa lähitulevaisuudessa tuotteiden vaikutusten arvioinnin asiakkaan oman elämän kontekstissa.

Asiakkaan kouluttaminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun homma on hallussa organisaation sisällä.

Konkreettiset tavoitteet motivoivat osaamisen kehittämiseen

Sen sijaan että digitaalista murrosta yrittäisi ahmaista kerralla, kannattaa oppiminen ja sen mittaaminen integroida organisaatioon pala kerrallaan. Ei kannata keskittyä tietyn botin tai keinoälyn hallintaan vaan taitojen kehittämiseen ja ketteryyteen.

Mikro-oppiminen mahdollistaa uusien taitojen oppimisen joustavasti työn lomassa. Kun oppimiselle asetetaan konkreettinen, mitattava tavoite, on osaamisen kehittäminen hyvin perusteltavissa myös liiketoiminnan näkökulmasta. Samalla osaamisen kehittäminen näyttäytyy organisaatiolle mielekkäänä, kun kouluttamisella on motivaattori ja määränpää. Tavoitteeksi voi asettaa esimerkiksi virheiden vähentämisen tai asiakkaan odotusajan lyhentämisen.

Finanssialan edelläkävijät ovat valmiita tarttumaan mahdollisuuksiin hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä kyvykkyyksien kehittämisessä. Olemme tehneet kehitystyötä oppimisen vaikuttavuuden mittaamisessa, ja tulosten suhteuttamisessa asiakasyrityksemme liiketoiminnan mittareihin. Tulokset ovat olleet lupaavia. Henkilöstön kyvykkyyden vaikutusta tulokseen on mitattu jo hankkeen aikana ja koulutusta on kohdennettu sinne, missä on esiintynyt eniten haasteita. Ison organisaation toimintaa on saatu tehostettua, kun mikro-oppiminen on integroitu osaksi organisaation toimintatapaa.

Organisaation muutoksen johtamisessa on olennaista ymmärtää ihmisten osaaminen ja sen rooli muutoshankkeen onnistumisessa. Osaamisen kehittämisen integrointi osaksi jokaisen tiimin arkea vaatii kulttuurin muutosta, johon myös johdon tulee sitoutua.

Janne Hietala
CCO

Ota yhteyttä
Jyri-Pekka Makkonen
Head of Sales
+358 50 434 1521
Katso viimeisimmät julkaisut
Lue lisää

Blogi

Ensimmäiset kuukauteni Arcusysilla

Lue lisää

Blogi

Oppimiskokemusten optimointi organisaation toiminnan parantamiseksi

Lue lisää

Blogi

Elinikäinen oppiminen – Liferay DXP ja Valamis